Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kirjallisuus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 
Aikajärjestys

NIKULAINEN KOULUVIRASTOSSA

Eräänä keltaisena kevätpäivänä Nikulainen makasi velttona juuri puhjenneiden voikukkien keskellä. Hän sanoi itsekseen: Minä vain veltostun päivä päivältä enemmän, koska en tiedä mitä voisin tehdä! Päivisin minulla ei ole seuraa, koska muut aikaihmiset käyvät töissä. Heillä on kaikkea muuta paitsi aikaa.
      Nikulainen oli pitkän aikaa hiljaa ja mietti. Sitten hän ponkaisi istumaan ja huusi: Nyt minä tiedän, minä lähden työtä hakemaan!!
      Hän kaivoi taskustaan paperin palan ja kirjoitti siihen hiilen pätkällä: Ottaa työtä vastaan. Sitten hän ripusti kyltin kaulaansa ja lähti marssimaan kohti kaupunkia.
      Hänen kulkiessaan pitkää ja leveätä katua avautui kouluviraston ovi, ja ulos astui masentuneen näköinen mies. Nikulaisen nähdessään mies juoksi tämän luokse ja ravisteli olkapäistä.
    - Hei, pitääkö tuo lapussa lukeva kutinsa? Mies kysyi kiihdyksissään. - Siinä tapauksessa olet päiväni pelastus! Saat tuurata minua hetken kouluvirastossa, kun pistäydyn asioilla. Koska olen johtaja, en yleensä viihdy täällä pitkään.
      Mies tuuppasi Nikulaisen sisään ovesta ja juoksi tiehensä.
    - Mitäköhän minun nyt pitäisi tehdä? mietti Nikulainen.
      Nikulaista jännitti. Nimittäin hän ei ollut koskaan käynyt virastossa. Hän halusi ehdottomasti nähdä mitä virastossa tapahtuu.
      Kouluvirastossa ihmiset olivat työn touhussa. Nikulainen jo vähän pelästyi. Siellä oli niin kova pölötys. Puhuttiin jostain ihme lamasta ja taantumasta. Mutta ainakin nyt hän näkisi miksi aikaihmiset olivat niin kiireisiä.
      Nikulainen astui sisään toimiston ovesta, jossa luki JOHTAJA. Hän käveli suuren pöydän taakse ja löysi pöydältä muistilistan:
- Johtokunta on perustettu edistämään opettajien kärsimyksiä.
- Tavoitteita on asetettu, jotta paljon jäisi tekemättä.
- Tärkein työnkuvasi on päättää mitä pesuainetta käytetään lattioihin.
- Hevosen jalka on kapea ja pitkä ja se alkaa vartalosta.

Nikulainen seurasi ohjeita. Hänen ovelleen oli jo kerääntynyt rehtoreita vaatimuksineen. He tahtoivat lisää määrärahoja kirjojen ostamiseen. Nikulainen antoi heille kullekin siihen tarkoitukseen varatun pienen setelin.
Nikulaiselle selitettiin mitä lama tarkoittaa, joten hän määräsi juuri perustetun verkkotyöryhmän Suomenlahdelle kalastamaan ruokaa kouluille.
      Koulupsykologeilla oli omakohtaisia kokemuksia psyykkisistä ongelmista, joten he saivat tehtäväkseen hypnotisoida koululaiset. Vaikeimmat oppilaat vietiin huoltoasemalle ja korjattiin ilot murheiksi.
      Erityisopettajien tehtävä oli eristää hyvin onnistuneet oppilaat häkkeihin. Niin loppuisi kateus ja kiusaaminen.
Eläkkeelle jääviä opettajia muistettaisiin perustamalla Opetushautakunta.
      Lopun iltapäivää Nikulainen kulutti haistellen erilaisia lattianpesuaineita. Siitä hän sai päänsäryn.

Työpäivä ei ollut vielä ohitse, kun oven edessä seisoi johtaja: - Unohdin salkkuni ja tulin hakemaan sen, hän sanoi.
      Nikulainen kertoi mitä kaikkea oli saanut aikaan.
    - Kamalaa! Johtaja karjui. - Sinä olet tilannut pillimehuihin väärän väriset pillit. Minun on valitettavasti annettava sinulle potkut.
      Ulko-ovi avattiin ja Nikulainen pyllisti... Poks vaan oli johtaja potkaissut hänet kauaksi niitylle. Siellä Nikulainen köllötteli taas ja ajatteli:
    - Ehkä tämä on minulle oikea paikka, sillä kesähän on vasta alullaan.

Edellinen työ Näyttelyn etusivulle
Näyttelyn yhteenvetosivulle
Seuraava työ

-Juho Nieminen

Annetut kommentit

Tulee jotenkin mieleen muutamat Pasolinin elokuvat. Voisin kuvitella Ninetto Davolin esittämään Nikulaista. Kaikista Nikulaisen toimista en ole samaa mieltä minäkään, mutta Koskas kouluviraston herroilla olisi ollut järkeä :-)
Tälle oisin myös voinut antaa vitosen.
Kiitos Harri, jotain Fellinin tai Pasolinin tyylistä omalakista todellisuutta näissä olen tavoitellut, nyt kun sen mainitsit. Että henkilöt eivät ole tästä maailmasta, mutta kuitenkin liiankin inhimillisiä.
Voihan Nikulainen! Kyllä nauratta ja sehän ei sovi nyt kun on kärsimysaika ja sopii kuunnella vai Matteus Passiota nauramatta. Siis vasta Pääsiäisn jälkeen voin jatkaa Nikulaisen ihmeellisten seikkailuiden lukemista.
Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

12345
ka. 4 (2 ääntä)

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty