Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kirjallisuus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 

Olen istunut kaivon kannella.

Olen riipinyt puusta lehtiä lehmille
olen nurmea vihreää nyppinyt

Olen sivellyt rukiin tähkää
olen lyhteitä sitonut

Olen heinäpellolla hikoillut
olen ladossa heiniä polkenut

Olen istunut kaivon kannella
olen koivuja valkeita katsellut

Olen kauan matkalla ollut ja
vain hetkeksi palannut.


-Markku Laitinen

Annetut kommentit

Mielenkiintoinen kuvaus. Hyvin onnistunut.
Tästä tuli mieleen Eino Leinon "Elämän koreus". Piti sekin oikein lukea. En osaa sanoa miksi sen tähän yhdistin. Luulen, että tunnelma ja jokin sama kaiku sen sai aikaan. Tähän on tiivistetty tavattoman paljon sanomisen arvoista. Hieno runo!
Näen tässä hienon kuvauksen siitä, miten vaikeaa ja tärkeää työn ja suorituskeskeisen ilmapiirin keskellä on rauhoittua ja vain katsella ympärilleen. Vaikka sisäisen rauhan saavuttaisi, se kestää vain hetken. Tämän voi tulkita toisellakin tavalla ja on siksi mielestäni oikein hyvin onnistunut.
Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

12345
ka. 3.67 (6 ääntä)

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty