Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kirjallisuus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 
Aikajärjestys

4.


oppii katsomaan ihmisen silmiin ja sieluun

erotusdiagnostiikka toimii
oppii tunnistamaan helmet rihkamaan seasta

hakeutuu sinne missä katsotaan lempeästi
puhutaan hiljaisella äänellä

Edellinen työ Näyttelyn etusivulle
Näyttelyn yhteenvetosivulle

-Maria Appola

Annetut kommentit

Vain tämä ihan viimeinen runo tuntuu jotenkin itsestäänselvältä tai riittämättömältä. Koen muiden lukijoiden tavoin vahvasti sen, että tämä droppasi edellisistä. "Erotusdiagnostiikka" on kikkaileva erityissana, mutta samaan aikaan "helmet rihkaman seasta" on klisee. Ne eivät toimi yhteen ollenkaan. Ja tässä on myös ärsyttävää se että puhutaan passiivissa tai ainakin ilman aktiivista subjektia:

"hakeutuu sinne missä katsotaan lempeästi
puhutaan hiljaisella äänellä"

Runo alkaisi parantua jos muuttaisit tämän 1. persoonaan (vaikka puhe silmistä ja sielusta on edelleen kliseistä sekin). Aforistisuus nousee heti esille, kun karsii rajusti ja tiivistää:

"Opettelin katsomaan ihmistä silmiin.

Hakeuduin sinne, missä katsotaan lempeästi."
Minustakin ehkä "minä" -muoto toimisi tässä paremmin. Omasta mielestäni tuo "erotusdiagnostiikka" on upea tässä.
Kiitos kritiikistä ja parannusehdotuksistanne Juho ja Harri.
Hienoa sanankäyttöä taas. Olette erinomaisen hyvä.
Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

12345
ka. 2.75 (4 ääntä)

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty