Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kirjallisuus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 
Aikajärjestys

2.

                       pitkä matkani
niin vähän levähdyspaikkoja
tienviittoja
lyhtyjä näyttämässä valoa
vaivalloista maastoa
soistuneita rantoja
pimeitä metsiä

kun väsyneenä saavuin perille
riisuit outouden minusta
puit kaltaiseksesi
katsoit puuksi puiden joukkoon

Edellinen työ Näyttelyn etusivulle
Näyttelyn yhteenvetosivulle
Seuraava työ

-Maria Appola

Annetut kommentit

Nyt ei enää varovaisuus auta, on sudittava taas nämä kaksi ensimmäistä, "selittävää sanaa", pois ennen kuin runo aukeaa kuin luonto, ilman selityksiä, paljaana ja "karuna", mutta täynnä symboliikkaa.
Pidin tästäkin 3p.
Hienosti sanottu "katsoit puuksi puiden joukkoon"

Runossa oli hyvä poljento.
Kyllä. Mahtava on to viimeinen rivi molemmissa säkeistöissä. Alkaa vähän liian alleviivaten.
Aivan hillittömän hienoja mielikuvia herättää tämäkin, sanankäyttö erittäin hienoa. Toivoisin itse kirjoittaneeni tuon viimeisen säkeen.
Syvä kumerrus ja kiitos jokaiselle näistä arvioista.
Outouden riisuminen, loistavaa!
Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

12345
ka. 3.86 (7 ääntä)

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty