Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kirjallisuus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 

Antaudun

huojun hiljaa sinne tänne

kuin pieni väsynyt olki
tuulenviemänä

uupunut hento heinänkorsi
viiman kanssa kauan
kamppaillut

nämä tuulahdukset
kuin hyväilevät kädet
ohjaamassa


huojun ihan hiljaa
sinne tänne taipuillen

vastustelematta

ja tunnen vain elämän
liikkeen riemua

kun saan nojautua
vastatuulen syliin



-Tuija Karhinen

Annetut kommentit

Huojuva ja hento runo. "Kuin pieni väsynyt olki/tuulenviemänä" sen ehkä jättäisin pois, koska tuulenviemä olki ei enää huoju, tuuli jo vei sen. Mutta seuraavien säkeiden heinänkorsi kyllä huojuu ihan luontevasti ja riittävästi todistamaan mistä tässä on kyse. Kauniita kuvia tässä runossa.
Kiitos kommentista ja kiitos tarkkavaisuudesta. Tuon toisen säkeistön voisi tosiaan jättää poiskin.
Koskettavaa ja puhuttelevaa.
Kiitos Harri!
Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

12345
ka. 4 (5 ääntä)

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty