Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kirjallisuus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 

Hymyilevät kasvot

Hymyilevät kasvot sisällä kyynelehtivät
muistavat läheiset jotka eivät muista sinua
valon juhlia vuoden pimeimpinä aikoina
onnellisuus joka ei muista onnettomia

yksinäisiä kuin pieni arka oksallaan
joka lentää karkuun peläten haavoittumista
laulaa surusävelmiä yksi toisensa jälkeen
nauttii jäätyneitä pihlajanmarjoja

luottaa ihmiseen kun vielä vain voi
luottaa ihmiseen kun muuhun ei voi
että joku kuuntelisi muutakin kuin laulun
elämän tilinpäätöksen kaudelta 2017

siinä surussa aiempien surujen keskellä
ihminen odottaa ihmistä kun muuta ei voi
sillä päivä on hämärä yhä kuin sydän
kuin päivä on viime päivät olleet

siinä mustassa pinnassa ei näy sävyjä
ihminen odottaa ihmistä kun muuta ei voi
sisällä yksinäisyys ja koko elämä
jokainen hymyilevä katse katsoo ohi

jos minulla olisi rohkeutta
esittäisin yhden toivomuksen
säilyttäkää elinsyytodistuksenne
joka on päivä päivältä tärkeämpi.


-Harri Holtinkoski

Annetut kommentit

Hieno runo jälleen kerran Harrilta. Eka säkeistö oli todella hyvä. 5p.
Hieno! Toistot tuntuvat hyvältä, tekevät rytmin. Tämä olisi mukava kuunnella jonkun lausumana.
Tässä on hienoa sanomaa ja oivaltavia säkeitä kuten "onnellisuus joka ei muista onnettomia" ja "jokainen hymyilevä katse katsoo ohi". Neljäs kappale kaipaisi mielestäni pientä säätöä.
"sillä päivä on hämärä yhä kuin sydän" on ollut kirjoittajalla tunnelmana. Alakulo ja yksinäisyys nousevat tässä esiin. "siinä mustassa pinnassa ei näy sävyjä" kuvaa tätä runoa hyvin.
Pidin paljon. 5 p.
Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

12345
ka. 4.4 (5 ääntä)

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty