Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kirjallisuus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 
Aikajärjestys

Puutarha

Siitä minä unta näen,
mistä nähdä vain voin
jäljiltä sen romanttisen
unien puutarhurin,
joka vei minut kerran
kahden leuhkan herran
loppuunpoltetun sikarin
arvoiseen seuraan:
Jossa lailla runoilijan
mielin haaveilin
toisen maailman takaisiin
tähtitarhoihin.

Siellä minä ilveilen
elämän ihmeellisen taikahuilun lailla,
niin kuin sinä silloin
Maagisen teatterin rämpytyslavalla.
Siellä minä ilveilen, siellä minä ilveilen.

Se, joka on sinä yönä
minun sielun uumenissa
kuin malaria Kolumbuksen
laivojen ruumissa,
se pian tappakoon
syvän kauhun tunteen tai
pelkoineen päivineen
rannan liejuun uupukoon.
Jättäen minut rauhaan,
kuoleman puutarhaan.
Sielua siivilöimään,
melua ikävöimään.


-Anssi Peuhkurinen

Annetut kommentit

Olen tämän jo muutamaan kertaan lukenut ja yrittänyt päästä perille tästä mystisestä runosta. Alku on tosi komea, keskikohtaa en osaa liittää alkuun enkä loppuun. Mutta loppu kyllä on samaa "rotua" alun kanssa. Tai sitten alku ja loppu voivat olla kaksi eri runoa... No ei tästäkään mitään selkoa saa. Siis runo on hyvä kun se näin sekoittaa lukijan. Vai mitä? 4p
Kiitos Maria palautteesta. Näin on. Runo on varmasti jollain tavalla ansiollinen, jos se sekoittaa lukijan. Tämä runo on itse asiassa minun ensimmäinen yhdeksänkymmentä luvun puolesta välistä. Tästä runoilijan taival on alkanut.
Kiinnostavaa. Ajattelinkin, että tämä on tyylillisesti erilainen kuin useimmat runosi. Hyvä ajatus sinänsä julkaista jotakin kauan sitten kirjoitettua ja nähdä millaisia kommentteja saa.
Aika hiljaista täällä on ollut viime aikoina. Kiitos sinulle, että jaksat ahkerasti kommentoida!
Oma kommentointini on vähän rajallista, jos en jotakin tekstiä saa mitenkään "antautumaan" en loputtomiin jaksa yrittää. Vaikka erikoiset ja vaikeat runot kyllä ovat niitä kiinnostavimpia. Tämän runosi kohdalla ei tullut mieleenkään, että sen mystisyys kumpuaisi aloittelijan taidoista. Pikemminkin päin vastoin, että nyt on Anssi löytänyt uuden tyylin jota en vielä tajua...
Totta Maria. Onhan tämä paikka ollut hiljainen. Ehkä tämä runo kuvaa sisäistä todellisuutta ja silloisia tunnetiloja. Ja kiitos vielä kerran kommenteistasi.
Mielenkiintoinen. Tässä on jotain, mikä avautuu vähän eri tavoilla, kun tietää tekijän. Jos ei tietäisi tekijää, tämä tulisi eri tavalla esiin. Hyvä.
Kiitos Harri!
Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

12345
ka. 4 (3 ääntä)

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty