Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kirjallisuus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 
Aikajärjestys

Elänyt

olen tuntenut hentoisimman kosketuksen
olen nähnyt valkoisen, ennen niin tyhjän
heräävän eloon
ja puhuvan ihmeistä

olen oppinut löytämään
pimeistä varjoista mahdollisuuden
olen aistinut rotkon syvyydessä
raikkaan ja herättelevän viileyden

olen kivunnut ylös rinnettä
ja oppinut nauttimaan
ponnistuksen painosta jaloissani

olen katsellut huumaavia näköaloja
syönyt eväät
ja jatkanut matkaani

olen elänyt, elänyt


-Tuija Karhinen

Annetut kommentit

Raikas runo viisaudesta, joka syntyy elämänkokemuksesta.
Kiitos paljon Katriina! :) Ajattelin itse, että tämä olisi liian pliisu. Mutta tämä on yksi tärkeä runoni, semmonen selkeä pieni kertomus. Ja tämäkin on vanha runo. En kirjoita juurikaan nykyisin. Jotenkin koen, että toistaiseksi kaikki on sanottu.
"Olen oppinut" runosta tulee mieleen Aleksis Kiven viimeiseksi väitetty lausahdus "Minä elän".
Huikea, tässä on paljon. 5p.
Kiitos Maria ja Harri kommenteista! Ihana Harri, kun tykkäsit. Marialla oli hienoja assosiaatioita. Olen lukenut Aleksis Kiven Seitsemää veljestä viime kuukausina ja on se niin huikean hieno ja hauska teos. Aleksis Kivi oli suuri kirjailija ja runoilija. Tämä runo ei ole hänen inspiroimansa, vaan kauan sitten nopeasti, mutta intuitiolla kirjoitettu runo erään itseottamani kuvan äärellä. Kuva oli valokuvauskurssin aihe "valkoinen valkoisella". Siinä oli valkoinen höyhen valkoisen liinan päällä - se inspiroi tähän runoon. :)
Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

12345
ka. 4 (4 ääntä)

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty