Minun makuuni tämä rakkausruno on liian sulavaa hunajaa ja laavaa. Liian kulunutta sanastoa, ehkä?

Kiitos kommentista Maria. Tottahan tuo on, mitä sanoit. Tämä(kin) runo on vanha, kymmenen vuoden takaa kohta. Olen luultavasti tehnyt omaperäisempiäkin runoja, mutta en voi sille mitään, että tämä on yksi mielirunoistani omassa tuotannossa edelleen. Yleensäkin ne omat suosikkini eivät ole niinkään muiden suosiossa?! Mutta sanoisin, että ehkä juuri nuo kuluneet sanat ja ilmaukset vain kuvaavat parhaiten syvimpiä tunteitani ja ajatuksiani? :) Eli itselleni tämä ei ole kulunutta vaan melko aitoa minua.

Kaunis runo, mutta Marian kanssa samaa mieltä sanaston tavanomaisuudesta.