Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kirjallisuus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 
Aikajärjestys

Harhan totuus

en tiedä totuutta
tässä alati muuttuvassa
kaleidoskoopissa

harhakuvat tanssittavat minua
ja taas tartun unirakkauteni
lempeään käteen
antaen sen ruokkia minua

tässä on rakkaus
tässä hauraassa toivossa
ja utuisessa uskossa
että sokeuden on kerran
täytynyt väistyä ihmeen tieltä

tuo rakkauden kaunis haamu
leijailee vieläkin näissä
odotuksen hiljaisissa huoneissa

se ei pelästy, ei haavoita
todellisuuden torjuvia käsiä
eikä muuta niitä tomuksi

tässä on rakkaus
tässä hauraassa toivossa
ja utuisessa uskossa
joka ei suostu väistymään





-Tuija Karhinen

Annetut kommentit

Tämä oli mielestäni hyvä runo. Puhutteleva. 4p.
Kiitos Anssi! :)
Nyt olet päässyt "todellisen rakkauden" piiriin. Irti siirapista ja hunajasta!4p
Kiitos Maria! Niin, saa nähdä miten käy, kun alan taas kirjoittaa. Tämä runo on kyllä ihan uusi eli saattaapi olla, että siirappiajat ovat takana. :D
mukava rytmi. soljuu kivasti. ehkä pieni annos konkretiaa väliin voisi toimia, mutta hyvä näinkin.
Kiitos paljon Keijo. Olen tosi huono kirjoittamaan konkreettisesti, mutta olen itsekin sitä mieltä, et pitäs opetella.:)
Pidän erityisesti "sokeuden on kerran täytynyt väistyä ihmeen tieltä". Kolmas kappale olisi jo pelkästäänkin hyvä runo.
Kiitos palautteesta Katriina! :)
Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

12345
ka. 3.86 (7 ääntä)

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty