Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kirjallisuus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 

Kestää kauan unohtaa

Tuleva päivä, odota minua rauhassa, saavun
sinne hitaasti, olen jo aika vanha, kestää kauan
saada kaikki kokoon, uida läpi liian vähän valon
tarpeeksi kauas pohjasta, jossa muutamat unet
makaavat, houkuttelevat palaamaan, houkuttelevat
tulemaan taas lähelle, kuin paratiisilinnut
jotka pörhistävät kultaisia höyheniään

nyt täytyy päästä yli kaikesta liian kauniista ja
soluttautua maailmaan, joka on valmiimpi
ja niillä ihmisillä siellä on kovat puvut ja ilmeet
ja aseita

tuleva päivä, hitaasti, kestää kauan
unohtaa, muutamat unet
paratiisilinnut

Edellinen työ Näyttelyn etusivulle
Näyttelyn yhteenvetosivulle
Seuraava työ

-Niko Nuutinen

Annetut kommentit

Tässä oli paljon hienoja asioita ja herätti ajatuksia, kiitos! Tykkäsin tämän rytmistä ja kahlailusta, lopetuskappale on mieleenpainuva.
Runossa on väkevä poljento ja ovelia yksityiskohtia. Tykkäsin. Kolme viimeistä riviä tosiaan jää mieleen.
Upeasti kerrottua yhteiskuntakritiikkiä, filosofiaa, joka toivottavasti johtaa parempaan, kuin unen päättyminen viittaa.
Kaunis. Vaikka runossa on surullinen sävy, hymy nousi kasvoilleni alussa. Niin...ihastuin tuohon ensi säkeeseen, vaikka koko runo on toki hyvä ja hieno.
Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

12345
ka. 4.29 (7 ääntä)

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty