Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kuvataide
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 
Aikajärjestys

Valinta

Öljy kankaalle,50cm x 80cm.
-Juhani Rytkönen

Annetut kommentit

Upea ilmestys tämä työ....pitkästä aikaa. Tästä todellakaanei ole mitään naputtamista. Kehitystä tapahtuu!
Ainahan siitä kohtia löytää, varsinkin näin vuoden perästä kun itsekin katsoo, jota parannella. Oli vähän kiire saada valmiiksi viime keväänä, joka siitä heijastuu, kun piti saada Ruotsiin mukaan lahjaksi.
Mielelläänhän tätä kattelee vaikka noi mittasuhteet ovat kokolailla pielessä mutta täähän oletettavasti on sitä "suurrealismia" joten armon on käytävä oikeudessa.
Ihailen tuota pikkutarkkuutta millä yleensäkin teet näitä. Näköjään vielä uskot vastavärien kaikkivoipaiseen voimaan ja okay, se kyllä pelastaa paljon. Jätän tällä kertaa pisteyttämättä jotta ei tule "oikeusmurha".
Tietääkseni mittasuhteilla ei ole mitään tekemistä fantasia tai surrealistisissa töissä, mutta saatanhan toki olla väärässäkin. Joka tapauksessa minun fantasiassani niillä ei ole mitään merkitystä. Mitä taas vastaväreihin tulee, en ole tutkinut kyseistä asiaa, enkä edes tiedä mikä on vastaväri vaan maalaan niillä sävyillä jotka maalaushetkellä miellyttävät, toki kohteissa pyrin siihen sävyyn, mikä kohteen luonnollinen sävy olisi.Jos siihen tulee alitajunnassa valittua vastaväri, niin mikäs siinä. Kiitos ystävällisestä palautteesta. Meitä on niin vähän täällä jäljellä................Tuskin kukaan taiteilija joka on säännöllisesti maalannut vuosi tolkulla tekee noin suuria mittasuhde-eroja kokemattomuuttaan. Eri asia tykkääkö katsoja kyseisestä mittasuhdeleikittelystä.
Ei mitään Juhani, sehän on jo yleisesti tunnettua että olet oman tiesi kulkija etkä piittaa noista mittasuhteista.
Tästä herääkin mielenkiinto siihen että noudatatko esim. muotokuvissa tuota mittasuhteiden kurimusta, vai annatko nekin mennä tämän omimasi ja opettelemasi Surrealismin kaavoilla?
Tämä tyylisi on todellakin mielenkiintoista joka tulee heräämään eloon taidepiireissä vähintäänkin silloin kun sinusta aika jättää. Tuo asia on helppo ennustaa.....niin ikävää kuin se onkaan.
Älä yhtään epäröi näitä julkaista täällä jatkossakin. Muutoin jäämme paljosta paitsi.
Muotokuvat ovat tietenkin eri asia. En ole maalannut kuin kaksi muotokuvaa eläissäni.Ne harvat maisemataulut myöskin mittasuhteita noudattaen. Eihän se ole vaikeaa muodostaa niitä mittasuhteita esim. maisematauluissa. Yksinkertaista matematiikkaa ja geometriaa joka opittiin koulussa 70 luvulla. Helppo esimerkki: Etummaisen talon joka on taulun alareunassa kivijalasta ja harjasta kaksi yhtenevää viivaa horisonttiin, ja loput talot jos on saman korkuisia niiden viivojen väliin, niitä voi liikuttaa sivusuunnassa jos haluaa, tietosanakirjasta katsoo puiden keskikorkeuden, niin ne mittasuhteet tulee vaivatta, huone/kerroskorkeutta voi pitää 2,5 metriä. Kun se ei ole se tunnetuksi tuleminen tai raha tärkeintä taiteessani, vaan niinkuin olen ennen jo täällä ottanut asian esille. Tärkein on henkinen hyvinvointi että alkoholin käyttöni entisenä asunnottomana alkoholin suurkuluttajana pysyy perjantaitissutteluna. Niinkauan kuin Aukea on pystyssä, julkaisen tuotantoani täällä. Kiitoksia asiallisesta ystävällissävyisestä palautteesta.
Ei se perspektiivioppi ihan noin helppoo ole Juhani. Niitä "pakopisteitä" voi taulussa olla jopa kymmeniä oikein tehdyssä maisematyössä. Useimmat virheet niissä tehdään juurikin niiden "Koulun geometrian" pojilta.
Kirjoitin yksinkertaistettuna, joka on hyvä lähtökohta harjoittelulle. Geometria ja matematiikka pätee aina, sen on viisaammat rofessorit kehittäneet. Lisäksi olen kuullut viisaampien taidealalla olevien kuin minä haastavan, että matematiikka ja kuvataide kulkevat käsi kädessä mm. sommittelussa siitä on valtava apu.Ei siihen tartte kymmentä yhteenmenevää viivaa. Se pitää matemaattisesti paikkansa ja sen voi tarkastaa joka matematiikan, geomatrian ja algebran osaaja. Koska mahdollisuus on siirtää sivusuunnassa vaakasuoraan, nii pystysuuntainen jana pysyy saman mittaisena verrattuna eri paikkaan toisen kahden viivan yhtymäkohta perspektiivissä, näinollen korkeus pysyy vakiona, koska kulma muuttuu. Matemaattisesti voi kaiken ratkaista, sen on todistaneet jo historian filosofit.
Toi puppu on ihan uutta tietoo jota ei taidekouluissa kuule. Sen sijaan silmän saumaton yhteistyö näkymän kanssa kertoo taiteilijan lahjakkuudesta. Siinä ei tarvita silloin mitään apuviivoja eikä pakopisteitä.
Se on niin että maailmassa on vain osaajia sekä niitä jotka eivät osaa edes apuviivojen avulla. Tämä on totuus! Osaamattomuus usein naamioidaan "ismeillä" kuten esimerkiksi Surrealismi.
Ja sitten on niitä, jotka osaavat matematiikan ja osaavat hyödyntää sen. Onhan selvää, että se silmä harjaantuu esim, maisemamaalarilla ajan kanssa, eikä niitä apuviivoja tartte. Mutta ne, jotka ovat taiteen alkutaipaleella, eikä viellä osaa, vaan opettelevat, niinkuin minä, matematiikasta on valtava apu.
Mitä ne siellä Suomessa taidekoulutuksessa opettavat, jos ei normaalia perusperspektiiviä opeteta ja kuinka se matemaattisesti voidaan muodostaa. Juttelin erään naistaiteilian kanssa sommittelusta, kuinka se voidaan matemaattisesti ratkaista kultaisella leikkauksella. Mikä se semmoinen leikkaus on, ei meille koulutuksessa tuollaisia asioita opetettu ja takana oli kaks, kolmevuotinen taiteiliakoulutus kyseisellä naisella. Siis perusoppia sommittelussa ei opeteta.
Olen kuullut kaveriltani että teknillisillä opistoilla teknisillä "koneenpiirustusoppitunneilla" käydään hyvinkin tarkasti läpi muun muassa tuota geometriaa ja perspektiivioppia. Yleensä niistä oppilaitoksista valmistuvat ovat huippupiirtäjiä joilla ei yleensä tuota mitkään "projektiot" ongelmia.
Taidekouluissa ei enää opeteta ollenkaan noita asioita. Usein näkee taidekoulun entisten oppilaiden tekeminä räikeäperspektiivisiä- täysin ylikorostettuja ja vääristyneitä esim. kaupunkikuvia. Ne ovat vieläpä 'kuorrutettuja' laatikkomaisilla autoilla ja 'tönkkösuolatuilla' suorajalkaisilla ihmisillä. Voin suorastaan pahoin jos joudun tuollaisten teosten kaa samaan tilaan. Sellaisia töitä löytyy jopa täällä Aukeallakin mutta en viitsi niitä tähän linkittää.

Jos yleensäkään valtavista harjoitteluista huolimatta ei geometria ala onaamaan, kannattaa pitäytyä lopullisesti surrealismissa ja pahimmassa tapauksessa "nykytaiteessa". Niissä ei ole geometrisia sääntöjä.
Kyllä suurrealistinen työ tai nykytaidetytö toiset sommittelevatkin. Ei niitä kohteita summanmutikassa mitensattuu maalata. Juuri sommittelussa käytetään matematiikkaa. -70 luvulla kuului algebra ja geometria normaalikansakoulu matematiikan opetukseen, ja perspektivioppi ym, kuinka ne lasketaan, kultaiset leikkaukset ynnä muu. Itse laskeminen on helppoa, kaavojen muistaminen ulkoa on vaikeampaa.
Näytät tykkäävän noista synkistä pilvistä paljon!? Syy moiseen?
Tässä iapauksessa, mitä se valinta voi myöskin tuoda tullessaan, Tarkoitukseni ei kuitenkaan ole olla puolesta tai vastaan kyseisestä asiasta.
Omakohtaisia kokemuksia, josta siihenaikaan vaiettiin, sitä ei haluttu nähdä, eikä siitä kuullut. Sitä vain tarjottiin omenan muodossa kuin Raamatussa. Sitä suojeltiin ja sen sanottiin tuovan taivaan lintujen vapaus.

Juhani hei, sun tarttis hiukan opiskella tuota ihmisen anatomiaa....ja varsikin Naisen anatomiaa kun tykkäät niitä noin piirrellä. Se tois hiukan uskottavuutta näihin olletikin kun kerrot olevasi mieltynyt surrealismiin. Surrealismikaan ei aina pelasta selkeiltä virheiltä anatomiassa. Muutenhan näit kyllä kattelee mielellään kun on noin paljon yksityiskohtii.
Kiitos vinkistä, pitääpä harjoitella. Tai jos siirtyis kubismiin, siinähän ei tietääkseni ole niin olennaista se Naisen anatomia, kun ei se ota onnistuakseen....tai sitte alkais treenaamaan naivismia.
Hyvä ajatus Juhani! Naivistina pystyt paneutumaan siihen sanomaan enemmän ilman että miettii sitä tuliko anatomiat kohdilleen. Jotkut taiteilijat tosin ovat naivisteja "vahingossa" ja yleensä katsoja hakee turhaan niistä teoksista sitä sanomaa joka naivistisissa on olennaisin.
Suosittelen tutustumaan Martti Innasen naivistituotantoon. Hänkin alkujaan epätoivoisesti yritti tehdä "superrealistista" mutta kyllästyi niihin kun ei saanut odottamaansa palautetta niistä. Sitten hän kekkasi tuon naivismin markkinaraon ryhtyi sellaiseksi itsekin. Hän pärjäsi sillä taloudellisesti hyvin jo eläessään. Hänen teoksensa ovat tavattoman kysyttyjä vielä hänen kuoltuaankin.
No, minä nyt maalaan mitä maalaan omalla tyylilläni ja muut maalaavat mitä maalaavat, Kun en minä maalaa saadakseni kuuluisuutta enkä päästäkseni niihin markkinarakoihin.. Kun ei siinä ole kuin kaksi vaihtoehtoa, joko maalata tai ryypätä. Kolmatta vaihtoehtoa ei ole. Olen toki saanut seuraavanlaistakin palautetta täysin tuntemattomalta taiteilijalta välikäden kautta töistäni. Seuraava on toisesta työseä.

Ensin vähän katselin kuvaa että hei..huh huh..onko tämä ihan kitchiä mutta kun menin katsomaan taiteiljan muita kuvia niin vaikutuin kuva kuvalta enemmän. Nolostuin hätiköityä asennettani. Hän on luonut täysin omaperäisen maailman ja tyylin joka on uskottava, kiehtova ja jotenkin aivot nyrjäyttävä. Ihmisten, naisten, tissien joskus kömpelökin kuvaus on jotenkin just niinkuin pitääkin. Vaikka en itse ole välttämättä tällaisen surrealismin, tai miksi ikinä näitä töitä haluaa kutsuakin, suuri fani, niin näistä tykkään tosi paljon. Voi vitsi miten komeeta ja persoonallista. Näyttelyä vaan tänne Helsinkiinkin.

Elikkäkin arvosanaa on laidasta laitaan riippuen katsojan mieltymyksistä,.

En ole koskaan tutkinut kuinka toiset maalaavat, tutustuminen ja toisten taiteilioiden tuotannon ihaileminen jota kylläkin teen on eri asia. -95 kun aloin maalaamaan, ei ollut internettimahdollisuutta minulla, että ois päässyt tutkiinmaan historian maalauksia. Rembrandista olin kuullut puhuttavan, joskus jossain aikakausilehdessä vilaukselta nähnyt Dalin työn. Tämä kaikki on täysin itseäni jonka annan tulla luonnostaan itsestäni välittämättä täydellisestä valokuvamaisesta realistisesta anatomiasta.

Aikoinani harmittelin, kun en hakeutunut taidekoulutukseen. Nyt pidän hyvänä asiana, etten hakenutkaan, minulle on kehittynyt täysin oma tapa maalata, jossa ei ole mitään vaikutteita muiden osaamisesta tai opettamisesta. Vinkit ja kritiikki on eri asia joita olen hyödyntänyt omalla tavallani omaan tyyliini sopivaksi. Toiset ihailevat tuotantoani, toiset vieroksuvat ja kolmannet pitävät jopa "virheellisenä".

Sitten on viellä pari rajoittava tekiää. Minä en enään tälläiällä näe tehdä valokuvamaista realistista anatomiaa, jos käytän vahvempia rillejä nähdäkseni paremmin, saan valtavan pääkivun, samoin kun kroonisen sairauteni takia käsi saattaa tärissä tulehduksen aikana.
No, noin voi tehdä kun taiteilija nauttii eläkettä eikä ole rahastakaan silleen niin riippuvainen. Mutta kyllähän yksilön elämä on aika raakaa ja osin epätoivoistakin jos täytyy maalata pysyäkseen erossa päihteistä voin kuvitella.
Useinpia.....melkeinpä kaikkia taiteilijoita vetää maalaustelineen ääreen kunnianhimo joka sinulta näyttää puuttuvan tyystin. Sinä vain maalaat maalaamasta päästyäsi jotta pysyisit nykterinä. Sekin on eräänlainen "Ripa" mihin jälkipolven taideasijantuntijat saattaisivat jopa tarttua taiteesi kohdalla. Siinä mielessä olet taidemaailman kummajainen joka meikäläistä kiehtoo jopa kirjallisessakin mielessä. Jotta edes nämä asiat sinun kohdallasi toteutuisi, tarvitsisit boostia urallasi ja sitä saat monien taidenäyttelyjen jälkeen.

Epäilen nyt että vastaat että et kaipaa mitään boostia kunhan vain maalaat ja saat maalata. En yritäkään sinua enempää neuvoa näissä asioissa koska ne eivät millään tavalla sinuun tehoa. Osaat sellaiset niin hyvin 'väistellä' noiden jo vakiintuneiden vastaustesi avulla.
Eikka

Minä teen sitä eläkepäivillä, mitä minä rakastan tehdä, maalaan, en maalaa kohentaakseni taloudellista olotilaani.Se uraputki rakennusalalla työelämässä tehtiin ja nyt vain nautitaan harrastuksista. Ja minä ryyppään silloin, kun nautin siitä. Ja saatanpa joskus polttaa savut jointista, kun sillepäälle satun, mutta koska rakastan maalaamista enemmän kuin juhlimista, niin minä teen sen sillätyylillä ja niin kuin itse sen haluan tehdä.
Maalaan minäkin ja paljon mutta minä en esittele töitäni missään saati edes haaveile näyttelyihin. Harrastan yksikseni myös musiikkia pimputtaen pianoa alvariinsa ja soittelen myös viululla. Niissäkään harrastuksissani minulla ei ole tarvetta minkäänlaiseen esiintymiseen koska soittelen vain omaksi ilokseni. Läheiset kyllä patistavat minua esittelemään taidettani jossain ja esiintymään musiikkini kanssa, mutta minulla ei ole minkäänlaista hinkua sellaiseen.
Tännekin aikanaan rekisteröin profiilini läheisteni painostuksesta jos vaikka...... Luontoni kuiteskaan ei antanut periksi. Minulla ei ole tarvetta osaamisieni kanssa "ylvästellä". Nautin kuitenkin noista teidän panoksista täällä.
Kansakouluni päästötodistuksessa minulla oli kuvaamataito kiitettävä 10- kuten myös musiikissa.
On kaiken kaikkiaan ihanaa harrastaa noita näin eläkkeellä!
Aivan niin. Ei rahasta vaan rakkaudesta.
Ei kehujen anelustakaan-kö? tarkoitan tätä esillelaittoa.
Jos ei koskaan saa kiitosta tekemisestään, niin enempi vähempi se kannustaa eteenpäin. Täkäläiset Taiteilijat antoivat palautetta, että se on syntiä, kun Juhanin työt ovat Yuenquerassa sohvantakana pölyyntymässä, eikä niitä kukaan näe. Jaettu ilo on paras ilo, jaettu suru on puolet surua.

Koska mahdollisuus on tekiän puolesta annettu nimettömään palautteeseen, se mahdollistaa myöskin kovimmankin kritiikin, jopa henkilökohtaisuuksiin menemisen.
Upea teos taas arvoituksellisine kerrontoineen! Tykkään siitä että minä katsojana joudun jopa pinnistelemään mielikuvitukseni äärirajoilleen. "Uutta suoleen" vaan Juhani!
Kiitos Oiva. Jos joku minut tuntee, ja näkee kuinka tauluni valmistuu pala palalta, on minun elämänkumppanini, hänkin pinnistelee ja lopuksi pyörittää päätä ja sanoo naurahtaen, hullu, mikä hullu.
Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

12345
ka. 4.2 (5 ääntä)

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty