Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kirjallisuus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 
Aikojen parhaat

Hullu, hullu

Se haalea lause
   jota olet minulta pyytänyt
oli kyllä joskus kaunis
         jos olen ymmärtänyt
                  oikein
             mitä kauneus on
         eksynyttä tulta
             sinun silmäsi
     kun kysyt
               taas
         kuinka kauan olen elänyt
   kuinka kauan olen pitänyt
          itseäni piilossa
    kuin häpeäisin

         mutta se kaikki
      on ohi
            en minä enää
   halua olla joku muu
             en minä enää
                     halua eksyä
         kuin sana

   tänä aamuna olen kuin puhdas väri
          ja pesen sinutkin
     jos suostut olemaan
                 hiljaa
   tai jos hyppäät ylös
             ja ihmettelet
           "mikä lause?"
                 tai jos olet
                    kuin olisit jo kuullut

                 ja minä olisin aina ollut
                        sama
                 lyhyt päivä, hullu
                       hullu

Edellinen työ Näyttelyn etusivulle
Näyttelyn yhteenvetosivulle
Seuraava työ

-Niko Nuutinen

Annetut kommentit

tämä on helmi, varon sitä.
...ja sitten se katkesi hänen kaulaltaan, ne putosivat jäljettömiin.
vau tämä huokuu jotain suurta. Todella hyvä!
Tämä on kaunis, myös asettelu tukee sisältöä. En vain pidä tuosta hullu-hokemasta, koska se latistaa runon korkealentoisen tunnelman. Toisaalta se juuri luo tähän ristiriitaisuutta, joten voi olla siis onnistunutkin sanavalinta.
Täyttä ravintoa tämäkin runo! :) "hullu, hullu, hullu" voisin kohdistaa nämä sanat itseeni, ja joskus niin mutisenkin yksikseni, koko elämä tuntuu välillä hullulta, joten yhtään hullu-sanaa en koe tässä liiaksi, pikemminkin päinvastoin.

Kohdasta "tänä aamuna olen kuin puhdas väri" muistuu mieleen joku päivä sitten täällä Aukeassa lukemani (Juha Pekka Matias Laakkosen - jonka nimi täyttää puoli valtakuntaa :) ja joka tuntuu nousevan rynnäköllä Aukean eturivin runoilijoihin - kokoelman viimeisen runon, jossa puhutaan puhtaasta ihosta, sen keventävästä vaikutuksesta. Jos tuntee itsensä puhtaaksi väriksi, on se varmaan autuaallinen tunne. Minä olisin mielelläni taivaansininen, mutta ikäväkseni se tunne valtaa vain joinain harvinaisen sädehtivän onnen hetkinä. Mainio tuo sanonta tässä: "Minä olisin aina ollut sama lyhyt päivä, hullu, hullu" Hieno loppu. Ai miten upea koko runo! Syön sen suuhuni, tai pikemminkin nielaisen kuin paahdetun ankeriaan (jota tämä jossain mielessä muistuttaa makunautinnoiltaan).
Onkohan minulla keskittymishäiriö? Pystyn lukemaan vain kaksi riviä kerrallaan ja sen jälkeen joudun palaamaan takaisin. Ehkä tuota sisentelyä voisi vähän rauhoittaa? Tämä on upea kohta: tänä aamuna olen kuin puhdas väri
ja pesen sinutkin
jos suostut olemaan
hiljaa
Noniin... Nyt aikaa kommentoida muitakin kokoelmasi runoja. Lukenut olen kyllä monta kertaa. Pidän runon rytmistä. Ja sanoista. Parisuhdetta. Ihmisten välisiä ymmärtämättömyyksiä ja ymmärryksiä. Niistä runo minulle puhuu. Tunnelma on jälleen kovin koskettava ja mielenkiintoinen, sitä on hankala nimetä tietyksi tunteeksi, tämä kertoo niin paljon.
Teoksen nimi on hyvä, tuo toisto pilkulla erotettuna antaa ajatuksille vapaat ja uteliaat suunnat. Samoin eka lause toimii. Sitten alkaa harsoilu ja hörsöily, jonka seassa tavoitan joitakin puhuttelevia kohtia, mutta, siihen se jää.
Tämäkin on hyvä. Minä itse vain en henkilökohtaisesti pidä kiemurtelevista asemoinneista. En hahmota niitä. Häiritsee runoon keskitymistä. Mutta sehän on vain minun makuasiani.
Juuri tällaisista runoista pidän. Asettelu toimii hyvin ja tässä on loistavia sanavalintoja ja valtavasti kauneutta. Eksynyttä tulta... upeaa. 5p.
En tiedä miksi, mutta tämäkin jättää vähän tyhjän olon. Olet selvästi taidokas kirjoittaja, mutta en saa runoon kosketuspintaa.Viimeinen säkeistö pelastaa paljon. 3.pistettä.
Lopetus on hyvä. Muutenkin pidän, mutta jotenkin tämä jää leijumaan sisentelyn vuoksi ehkä? Holjuaa kuin matto virrassa, mutta ehkä se on runon yksi sävy. En tiedä. Ja tosiaan, kiitos kommenteistasi. 4p.
Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

12345
ka. 4.06 (17 ääntä)

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty