Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kirjallisuus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 
Arkisto

suolla

suo on hillaa, suovillaa
siskot lähtevät toisiltaan
marjat rypistyvät sormissa,
suissa
kerrotaan hevosista jotka ovat kadonneet
suonsilmiin
niin kuin voi puurolautasen keskellä
upottavaa ja kuumaa, makeaa
näinä iltapäivinä
me lähdemme toisiltamme
keräämme hikiset hiukset otsilta
maa on ruosteenvärinen,
taivas

Edellinen työ Näyttelyn etusivulle
Näyttelyn yhteenvetosivulle
Seuraava työ

-Marjo Airisniemi

Annetut kommentit

Miten hyvin tässä on kuvattu matkaa lakkasuolla. Omat kokemukseni täsmäävät. On raskasta tarpoa upottavassa maastossa polttiaisten ja itikoiden suristessa silmissä ja korvissa.
Tämä runo maalaa hienon kuvan tapahtumasta, ja mikä parasta, se ei valita, se on tasapuolinen ja kuvaa tapahtumat maata ja taivasta unohtamatta.
"näinä iltapäivinä / me lähdemme toisiltamme / keräämme hikiset hiukset otsilta" - upeaa kuvausta.
Tästä varmaan tykkäsin eniten.
suo on hillaa, suovillaa (hienosti alkaa)
siskot lähtevät toisiltaan (ok)
marjat rypistyvät sormissa, (verbi valintasi vastustaa hiukan, ehkä joku toinen tilalle?)
suissa
kerrotaan hevosista jotka ovat kadonneet
suonsilmiin (suo toistaa, hiukan särähtää korvaan)
niin kuin voi puurolautasen keskellä (hyvin tulet tähän)
upottavaa ja kuumaa, makeaa (pidän, perussanoja)
näinä iltapäivinä
me lähdemme toisiltamme (kuulostaa kopiolta, vaikka pidänkin tästä)
keräämme hikiset hiukset otsilta (toimii)
maa on ruosteenvärinen, (huono adjektiivi, puhuttelematon, ei synny kuvaa)
taivas (maa - taivas - hiukan haetuttaa, mutta päädyn kuitenkin pitämään)
Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

12345
ka. 3.58 (12 ääntä)

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty